Taustaa hajukoira pilottikoulutuksesta

Vuoden 2011 alussa aloitti Winnovan oppilaitoksessa Ulvilassa hajukoira pilottikoulutus. 

Pilottikoulutuksessa koiria ohjaajineen on kuusi, viisi siviilikoiraa, sekä virkakoira.
Koirat koulutuksessa eri rotuisia, eri ikäisiä, eri "historian" omaavia. Koulutuksessa oppialustana toimii operantti ehdollistuminen, positiivisessa vahvistamisessa käytettään ruokaa. Hajukoira koulutuksessa käytetään hajuerottelu menetelmää.

Pilottikoulutuksessa pääsemme pureutumaan ja vaikuttamaan kaikkeen mahdolliseen ja toteankin, että olen kiitollinen saadessani olla mukana koirani kanssa tekemässä pioneeri työtä Suomeen.

Hajuerottelu menetelmä on ollut viranomaisilla käytössä jonkun vuoden; tunnistus-, sekä palokoirakoulutuksessa.

Pilottikoulutuksessa suuntaamme mielenkiinnon mihin kaikkeen mahdolliseen hajutyöhön, ja näin ollen mille kaikille eri hajuille, voidaan koiran harvinaisen laadukasta hajuaistia käyttää. Hajuerottelussa koira itse on aktiivinen oppija, "työntekijä", jota tulee palkata hyvin ja oikea aikaisesti.

Meidän ihmisten harmina on monimutkainen ja moninainen ajattelutyyli, haluamme ikäänkuin tarjota koiralle valmiina kaiken, antamatta koiran itse oppia ja älytä mitä milloinkin toivomme sen tekevän. Yksinkertainen ajattelutyyli, tässä, nyt. Ollaan ihmisenä passiivisia, silloin kun tulee olla, annetaan koiran olla aktiivinen, aktivoidutaan silloin kun meidän aika on.

Koulutuksessa tuetaan koiraa onnistumaan, eli "kerrotaan mitä tulee tehdä".  Koira saa toki epäonnistua, tehdä väärin meidän ihmisten arkikielessä ilmaistuna. Epäonnistumisten kautta koira itse oppii, mitä sen tulee tehdä, koska oikein tekeminen on kannattavampaa koiralle. Totta totisesti se jatkossakin tekee oikein, koska oikein tekemisestä on aina seurannut palkkaa, ruokaa joka on koiran elämän moottori.
Ruokapalkka tarkkuutta ja rauhallisuutta vaativassa hajutyössä on palkka parhaimmillaan, ruoka ei kiihdytä koiraa.

Ensimmäinen lähijakso 28.2 - 4.3.2011

Lähijakso I 28.2-4.3.2011
Tästä se alkaa; tutustumista toisiimme, tutustumista oppilaitokseen fyysisesti, niin ja majapaikkaamme. Ottaen huomioon, että me opiskelijat koirinemme olemme ympäri Suomea, jolloin majoittuminen on välttämätöntä oppilaitoksen läheisyydessä. Meille oli varattu kaksi asuinhuoneistoa rivitalon päädyssä, samassa rakennuksessa sijaitsee oppimistilamme. Kävimme pilottikoulutuksen sisältöä, tavoitteita, työmenetelmä jne.
Ensimmäisen lähijakson teoria asiasisältöjä;
-Koulutustekniikan perusteet ja koulutuksen ABC
 -ehdollistumisteoriat; (klassinen-, sekä operanttinen ehdollistuminen) Miten em:t eroaa toisistaan ja miten ihminen mieltää eron, osaako ihminen koulutuksessa erottaa em:t vai menevätkö ne sekaisin, kumpi syrjäyttää toisen - on voimakkaampi, kumman kautta kannattaa koulutus rakentaa ja miten käyttää koulutuksen rakentamisessa hyödyksi em:a. Pienet lausahdukset loppuun, jotka toivottavasti antavat tukea pohdiskelijalle;
- luonto on rakentanut
- voidaan rakentaa
 -vahvisteet; kuka määrittää vahvisteen, primääri- ja sekundääri vahviste. Mikä on vahvisteen merkitys koulutuksessa, mitä kannattaa huomioida vahvistetta valitessa suhteessa mitä koulutetaan-minkä näköiseksi toiminto halutaan.
 -positiivisessa vahvistamisessa voidaan käyttää eri menetelmiä toiminnana aikaan saamiseksi. On hyvä tuntea eri menetelmiä jolla saadaan positiivisen vahvisteen kautta toimintaa aikaiseksi, jolloin "eväsrepusta" voi ottaa käyttöön juuri siihen tarkoitukseen oikean.
-Oppilaitoksen sähköinen oppialusta.
Pilottikoulutuksen yksi tärkeä työmenetelmä on tiedon kerääminen, vertaistuen mahdollisuus etäjaksojen aikaan, eri etenemisvaiheiden dokumentointi esim. videoinnilla, sekä kouluttajilta tuleva palaute. Edellä mainittuihin monimuoto-opiskelussa on välttämätön sähköinen oppialusta.

Ensimmäisellä lähijaksolla käytännön ensimmäinen harjoitus; tehdä tila koiralle tutuksi, ehdollistetaan koira tilaan, jossa tullaan tekemään "töitä" alkuharjoitteissa. Vahvisteen toiminnan testaus. Harjoite kesto 3x30sek.  
Video linkki:
http://www.youtube.com/watch?v=5rdCRXh5bes

Kohdetyö; kosketuskeppi ja naksutin käytössä, videon lopussa näkyy vahvistetiheyden nousu per harjoitus. Kohdetyö, sekä kohdet työn eri varioinnit ovat mielestäni yksi tärkeimmistä koulutuksen tukipilareista. Kohdetyötä ei voi tehdä koskaan liikaa, sillä kaikki muukin eläimen oppiminen vahvistuu kohdetyön kautta. Kohdetyössä ohjaajan mekaniset taidot kehittyvä, kasvaa ns. pelisilmä. Kohdetyötä tehdessä näkee minkä "näköinen" varsinaisesta työn tekemisestä kokonaisuudessa tulee.
Video linkki:
http://www.youtube.com/watch?v=novF3fcu504

 Tälle sivulle kirjoitan sisältöä kun aikatauluni sen sallii(on työnalla oleva kokonaisuus). Liitän kuvia, video linkkejä pilottikoulutuksen eri lähijaksoista sisältötekstejä täydentämään;
mm. erottelu, palkan merkitys, ajoitus, kriteeri 80% onnistumisen sääntö, yleistäminen, tavoitteellinen eteneminen, dokumentointi etenemisen tukena, koiran valmius itsenäiseen työskentelyyn, jossa selkeästi rinnalla näyttäytyy ihmisen piiloviestintä huomaamatta jne.

Toinen lähijakso 4.4 - 8.4.2011

Lähijakso II 4.4 - 8.4.2011

Ensimmäisen ja toisen lähijakson etäjakson väli oli n. kuukausi.
Etäjaksolla kohdekeppi/kohde harjoituksia eri paikoissa sisätilassa/ulkona. Huomioitavaa, että kohteena voi olla mikä tahansa. Itselläni kyykyssä ollessa oma nenä/kämmen liikkuessa toimii kohteena, johon koira koskettaa ja saa palkan. Kohdetyön varioiminen ja mielikuvituksen käyttäminen on sallittua :D
Kirjaamisen tärkeys missä, milloin, harjoitteiden kesto ja mitä häiriöitä oli "saatavilla", mitä huomioitavaa seuraavaan harjoitekertaan jne. Ympäristön häiriöt haittaavat, jos vahvistetiheys ei ole riittävä.
Värierottelu harjoituksia ja edelleen kirjaamisen tärkeys. Itseäni kiinnosti etäjaksolla testata eri ruokavahvisteiden toimivuutta.
Havaintoja eri ruokavahvisteiden toimivuudesta; kun tekeminen on riitävällä oppimismassalla ja uusia häiriötekijöitä ei ole tarjolla, pärjää vähemmän "houkuttelevammalla" ruoalla. Testasin mm eri vihannesten ja salattien toimivuutta, hyväksi havaitsin.
Jotta sain harjoitekirjaamiseen itselleni ymmärryksen mihin suuntaan etenemme harjoitteissa tein numerollisen määreiden lisäksi exeltaulukkoon vahvistetaulukoista koonnin. Näin siksi, että mielestäni pylväät kuvaavat selkeämmin etenemisen suunnan kuin pelkät numerot. Kun siirtää numeroita exeltaulukkoon pitää huomioida harjoitteiden saman kaltaisuus sisällöllisesti muutoin pylväiden vertailu ei exeltaulukossa ole vertailu kelpoinen.

-Käytös (ilmaisu) - haju oli toisen lähijakson teema.
Valitsin ensimmäiselle harjoitushajulle porokoiralle epätyypillisen käytöksen; oikean etutassun pitkäkestoinen nosto/kohollaan pito.
Miksi näin ? Siksi, että halusin valita ilmaisun (käytöksen) jota koirani ei tee laji/rotu/yksilö tyypillisesti: Lisäksi oman oppimisen kannalta hyödyllistä hallita koko ketju.

Videossa nähtävillä miten käytöstä "poimitaan". Koira tarjoaa kaikkea mahdollista josta ohjaajan tehtävä on "poimia" oikea - alussa hyväksyä koiralta (palkata) jopa oikean tassun pienikin liike. Kun poimitaan tiettyyn käytökseen tähtääviä reaktioita on ohjaajan oltava hereillä ja valmiina toimimaan ajatuksella naksu tekemisestä - palkka paikasta. Katsoessa videota itseäni ilahduttaa nähdä miten innokas koira on, koiraa on pennusta asti palkattu ruoalla (kaikista käytöksistä jotka kelpuutan).
Videossa kuultavissa miten ohjaaja käy välillä aika syvällä, huomatessaan oman hitauden/kömpelyyden. Ohjaajan kehon liikkeitä kannattaa seurata, jolloin havaitsee miten tärkeää oman kehon hallinta on joka vaiheessa. Koira selkeästi lähtee tarjoamaan ohjaajan kehonkielen kautta myötäillen käytöksillään.
Video on omasta mielestäni kaikin tavoin opettava ja antaa paljon informatiivista tietoa kun seuraa eri asioita uusinta katseluilla.
Video tässä:
http://youtu.be/4-ya9Ginz98

Video harjoituksesta joka ajallisesti 17 tunnin kuluttua edellisestä - videoiden välissä ei käytösharjoittelua. Näin ollen voimme todeta, että levossa koiran oppiminen tekee työtä.
Video tässä:
http://youtu.be/QQfuj9KvdMQ

Koira itse toimii aktiivisena oppijana, ohjaaja toimii vain kun on aika toimia. Jos koiran oppiminen ei etene tulee miettiä miten voisimme auttaa oppimisprosessia siten, että edellen koira on aktiivinen oppija itse. Apusana ja/tai mahdolliset apuvälineet kuten korokkeet tms. Käytä mielikuvitusta ja ole luova.
Videossa koroketta kokeillaan apuna saataisiinko koiran peruuttamista vähenemään tassun noston yhteydessä. Koroke on ollut pöytä, josta irroitettiin jalat, näin ennakoidaan mahdolliset koiran työtapaturmat.
Video tässä:
http://youtu.be/Gyyn2wvHaso

Lähijaksojen päivät olivat yli 8 tunnin päivä. Video otettu illalla varsinaisen "työpäivän" jälkeen joten innokkuutta riitti ja iltapuhteet olivat opettavaisissa merkeissä kuten videosta on havaittavissa.
Katso lopussa miten koira myötää ohjaajan kehon liikettä. Näin ollen mitä voimme oppia tästä kun mietimme kuumeisesti miksi koira tekee jokun toisin kuin olemme tarkoittaneet.
Video tässä:
http://youtu.be/DjBwFGtQVYI

Apusanan käyttöä voi tarvita. Käytä avustavia asioita vain sen verran kuin on tarpeen jotta oppiminen etenee, älä jää "koukkuun" eri apuihin.
Video tässä:
http://youtu.be/lyuH8qsyhvQ

-Koiran kohdetyöskentely ohjaaja paikalla kohteessa.

 
-Koiran itsenäinen kohde työskentely MannersMinderia apuna käyttäen, ohjaaja poissa kohteesta. Koiralla itsenäinen työskentely kohteessa saattaa olla haastavaa. Koiria valmennettiin itsenäiseen kohdetyöhön siten, että ohjaaja "hävitettiin pikkuhiljaa" kohteesta MannersMinderin avulla. Ohjaaja ohjasi toisessa tilassa näköyhteydellä kaukosäätimen avulla koiran itsenäistä kohdetyöskentelyä.

Viides lähijakso 3.10 - 7.10.2011

Lähijakso IV 3.-7.10.2011
Lähijakson alussa päivitys "missä mennään" ohjaajien ja koirien etenemisessä.
Syventävät osiot, jolloin etsittävät hajut viedään eri ympäristöihin, eri häiriötekijöiden vaikutuksen piiriin.

-Linja-auto etsintä;
Sokkoharjoitus, joka tarkoittaa että ohjaajakaan ei tiedä missä etsittävä kohde on. Harjoituksessa työpari on vienyt linja-autoon n. 10 min. ennen etsintää Kuminan siemenet. Työpari ilmoittaa kun koira ilmaisee onko löytö oikea, jolloin ohjaaja oikeasta löydöstä palkkaa koiran. Linja-auto kokonaisuudessa on suuri häiriötekijä koiralle joka ei nauti autossa olosta. Etsintä kohteeseen mentiin autolla, joka myös oli häiriötekijä koiralle. Videossa nähtävillä miten hyvin palkattu etsintätyö, hajuerottelun kautta etsintään suunnitelmallisesti edettynä, kantaa hedelmää ja koira keskittyy täysin etsintätyöhön ympäristö häiriöistä huolimatta. Koiralla käytössä alkuhaju, joka videossa nähtävillä, eli vaikka koira käy linja-auton perällä ennen alkuhajua se ei ilmaise löytöä. Koira toimii näin ollen täysin oikein koska ei ole vihjettä (hajua) annettu, ei ole mitään "työnimeäkään". Vasta alkuhajun annon jälkeen koira ilmaisee löydön, koira palkataan löydölle.
Kun muistamme milloin käytös/toiminta on ärsykekontrollissa, kysymys kuuluu onko toiminta ärsykekontrollissa ?
 Video tässä:
 http://www.youtube.com/watch?v=46PxaV8-o4Y

-Keskiviikkona 5.10.2011 Winnova järjesti medialle tiedostustilaisuuden hajukoira pilottikoulutuksen kokonaisuudesta. Kirjallisena taustamateriaalina medialle jaettiin Lapinkoira lehteen syyskuussa kirjoittamani artikkeli pilotista. Pilottikoulutuksen kouluttajat olivat kertomassa ja vastaamassa kysymyksiin tiedostustilaisuudessa, me oppilaat valmistelimme käytännön esitykset medialle sillä välin.
Lounais-Suomen alueuutiset 5.10.2011, hajukoira pilottikoulutuksen uutisointi.
Video tässä:
http://www.youtube.com/watch?v=BwZ-lzwgHG4

Ulvilan Seutu 13.10.2011

-Toiminta varmuuden testaus hajuerottelulla.
Kaksi kertaa kymmenen toistoa - onnistumiset ja epäonnistumiset lasketaan joista saadaan onnistumisprosentti.
Hajuerottelussa hyrrällä sisätila neljä purkkia; kahdessa ruoka häiriöhaju, yksi tyhjä, ja harjoitushaju johon opetettu ilmaisu.
Videot tässä:
http://www.youtube.com/watch?v=sR01UHtJv5g


http://www.youtube.com/watch?v=0XJkhC2-wIs